Wanttu oli ensimmäinen saksanpaimenkoirani, ensimmäinen koira koko Beroepissa. Näin ollen se on minulle erityisen rakas ja tärkeä. Ajattelin ensiksi teettä Wantulla Beroepin ensimmäisen pentueen, mutta ikä alkaa jo painaa sitä, ja niin ollen siirsin tämän tehtävän nuoremmille koirille.
Wanttu on todella rauhallinen koira, harvinaisen rauhallinen saksanpaimenkoiraksi. Silti se on menestynyt yllättävän hyvin suojelussa, jota aluksi lähdimme testaamaan vain kokeilumielellä - en uskonut sen onnistuvan. Wanttu kuitenkin otti hihan puremisen täytenä leikkinä ja sehän on aina ollut todella leikkisä. Vaikka narttu ei ole enää mikään nuori, sitä ei siitä huomaa. Kaikki, jotka eivät sitä tunne, ovat luulleet sitä paljon nuoremmaksi.
Koira nauttii todella paljon pitkistä lenkeistä, ja otankin sen aina mukaan kun lähden muutaman koiran kanssa vähän pidemmälle kierrokselle. Koira ei piittaa ojanpenkoista, vaan painelee häntä viidentenä jalkana menemään hurrikaanin lailla.
Wanttu oppii innolla kaikkea uutta, vaikka osaa se joskus olla hieman jääräpäinenkin. Kaiken kaikkiaan se on kuitenkin erittäin miellyttämisenhaluinen ja melko pehmeä koulutettava. Wantulta sujuvat niin tottelevaisuus kuin paimennus ja peekookin. Mikään näyttelytähti se ei kuitenkaan ole, vaikka joskus silloin tällöin käymme joissakin pienemmissä erkkareissa ja todella harvoin suuremmissa voittajanäyttelyissä.